Jääkiekko seinää vasten: energia ja törmäys

Jääkiekko tummalla jäällä on yksi jääkiekkoilun selvästä kuvista: nopea, matala ja helposti tunnistettava kappale. Tässä fysiikan laskuesimerkissä tarkastelen kiekon liike-energiaa ennen törmäystä ja sen jälkeen, nopeuden muutosta sekä seinään kohdistuvaa impulssia. Esimerkki tarjoaa samalla konkreettisen kohteen valokuvaukselle.

Lasku käyttää jääkiekkoa painona 160 grammalta ja lähtönopeutena 30 metriä sekunnissa. Jää oletetaan ihanteellisen liukuvaksi, seinä paikallaan olevaksi ja kiertoenergia törmäyksen aikana merkityksettömäksi. Nämä ovat yksinkertaistuksia, joiden ansiosta energian ja liikkeen välinen yhteys pysyy helposti näkyvissä.

Lähtöarvot ja energian laskenta

Tyypillinen kilpailukiekko painaa noin 160–170 grammaa. Tässä esimerkissä massa asetetaan arvoon 0,160 kilogrammaa. Kiekon halkaisija on noin 76 millimetriä ja paksuus 25 millimetriä, mutta energiaa laskettaessa olennaisin lähtöarvo on paino.

Lähtönopeudeksi valitaan 30 metriä sekunnissa, mikä vastaa 108 kilometriä tunnissa. Kielen liike-energia lasketaan kaavalla (E_k = \frac{1}{2}mv^2). Siis (E_k = 0,5 \cdot 0,160 \cdot 30^2 = 72) joulea. Tämä on kiekon translationssuuntainen energia ennen törmäystä.

Laskelmassa jätetään kiertoenergia ja ilmanvastus huomiotta. Jääkiekko liukuu usein lähes suorassa linjassa eikä pyri rullaamaan, joten suurin osa sen mekaanisesta energiasta on liike-energiaa. Tarkka törmäyslasku tarvitsisi myös kiekon liikkeen, kiertokulman ja seinän joustavuuden tiedot.

Palautuskerroin kertoo nopeuden muutoksen

Törmäystä kuvaa palautuskerroin (e), joka on kiekin törmäystä edeltävän ja jälkeisen nopeuden suhde. Jos seinä on jäyk ja kiekko palaa takaisin kuudesti suurella nopeudella, palautuskerroin on 0,60. Suunta huomioiden lähtönopeus on (+30) ja paluunopeus (-18) metriä sekunnissa.

Törmäyksen jälkeinen liike-energia on (E_k' = 0,5 \cdot 0,160 \cdot 18^2 = 25,92) joulea. Energian vähennys on siis (72 - 25,92 = 46,08) joulea. Kineettisesta energiasta säilyy 36 prosenttia, koska palautuskertoimen neliö kertoo energiasta jäljelle jäävän osuuden.

Muutos voidaan ilmaista myös impulssina. Kiekon liikkeen muutos on (\Delta p = m(v'-v) = 0,160 \cdot (-18-30) = -7,68) kilogrammetta metriä sekunnissa. Seinä vastaanottaa vastaisen impulssin, jonka suuruus on 7,68 newtonsekuntia. Jos törmäys kestäisi esimerkiksi 10 millisekuntia, keskimääräinen voima olisi noin 768 newtonia.

Jää, pyöriminen ja todellinen kiekko

Jään ja kiekon välisen liukusuhteen arvioiminen näyttää, kuinka pieni jään vaikutus voi olla lyhyellä matkalla. Kun liukusuhde on 0,02, kitkavoima on vain noin 0,031 newtonia ja jarrutus noin 0,20 metriä sekunnissa squared. Täydellisen jarrutuksen vaatima matka lähtönopeudella 30 metriä sekunnissa olisi ihanteellisessa mallissa yli kaksi kilometriä.

Törmäys voi silti muuttaa kiekon kulkua huomattavasti. Epäsymmetrinen osuma kääntää kiekkoa, kosketus saattaa synnyttää pyörimistä ja kiekko voi jäädä pyörimään jäässä. Pyörimisenergia lasketaan kaavalla (E_r = \frac{1}{2}I\omega^2), jossa (I) on kiekon hitausmomentti ja (\omega) kulmanopeus.

Todellinen seinä ei myös ole täysin jäkkä. Jääkiekko osuu usein oheisl autojen reunalevyyn tai kumottuun kaukalon pystyyn reunaan. Seinämateriaalin joustavuus, kiekon kuluminen ja kitka vaikuttavat palautuskertoimeen, joten mitattua nopeutta voi verrata mallin ennusteeseen vain sovittamalla olosuhteet yhteen.

Törmäys kameran edessä

Nopea törmäys on valokuvauksessa sekä haaste että mielenkiintoinen kohde. Suljinajalla 1/2000 sekuntia kiekko liikkuu valotuksen aikana noin 1,5 senttimetriä, ja ajalla 1/4000 sekuntia matka lyhenee noin 7,5 millimetriin. Riittävän lyhyt sulkimoaika pysäyttää kiekon terävästi, kun ta hieman pidempi aika jättää liikkeen näkyväksi levittämänä viittana.

Rinnalta otetussa kuvassa kiekko voidaan sijoittaa vastavalon eteen, jolloin tumma jää erottaa sen taustasta. Kuvan rajaus voi myös jättää seinän ja kiekon väliin tarkoituksellisen tilan, joka viittaa odotettavaan törmäykseen. Pieni valotus, kapea valokeila ja kameran joustava jalusta helpottavat nopean tapahtuman seuraamista.

Blogiin on koottu spontaan kuvaussession kokemuksia, joissa rinkin valot, ihmisten liike ja hetkellinen yllätys yhdistyvät kuvaksi. Samanlaisessa kuvaussessiossa kiireinen toiminta ja rauhallinen hetki voivat mahtua samaan kokonaisuuteen.

Mittauksen merkitys ja oma kenttäkoe

Lääketieteellisessä fysiikassa mitataan muunnoslinjoja, annoskalentointia ja säteilyn vuorovaikutusta kudosteessä. Siinäkin energian siirtyminen, liike ja mittauksen epävarmuus kulkevat yhdessä: laskennallista mallia verrataan tunnettuun kalibrointilähteeseen ja tuloksille asetetaan virherajat. Kiekko ja röntgensäteily ovat eri järjestelmiä, mutta mitatun suhteen muuttaminen energiaksi on molemmissa keskeinen vaihe.

Nopean liikkeen kuvaamiseen voi hyödyntää kuvauksen teknisiä vihjeitä, mutta käytännön kokeessa myös mittarit antavat arvattavan perustan. Tarkistamalla kameran suljinajan, kiekon koon ja tunnetun matkan voi arvioida nopeutta sekä laskea energian ja impulssin uudelleen.

Ota seuraavalla jäähallikerralla mukaan puhelin ja kamera. Merkitse jäähän tunnettu matka, tallenna kiekon lähtö- ja paluunopeus, laske energiat sekä arvioi törmäyksen voima. Näin laskuesimerkki muuttuu omakohtaiseksi, mitattavaksi ja kuvattavaksi kokemukseksi.